Nia on mukana koko elämän kestävällä oppimisen tiellä
/
Meren äärellä on minun helppo hengittää.
Ihmisten hyvinvointi – minun omani ja muiden – on minulle tärkeää. Uskallan jopa sanoa, että se on yksi tärkeimmistä asioista itselleni ja se ohjaa omia tekemisiäni ja toimintaani vahvasti. Noin vuosi sitten kirjoitin siitä, miten löysin Nian kun sairastin masennusta. Nia auttoi minua toipumisessa. Niassa opin tuntemaan itseäni paremmin, hyväksymään itseni sellaisena kuin olen – joka hetki, joka päivä, aina vaan erilainen. Niassa opin olemaan itselleni myötätuntoinen, olemaan itselleni kiltimpi. Pikkuhiljaa olen tuonut näitä asioita myös muuhun elämääni, tanssilattian ulkopuolelle.
Koen, että olen kasvanut ja oppinut. Siksi onkin karua huomata, että jälleen olen täällä – saman tyyppisessä tilanteessa. Elämä on riepotellut, on ollut paljon raskaita asioita. On ollut myös paljon kivaa, ihan todella ihanaa. Ennen kaikkea on ollut paljon uutta ja yllättävää. Minä en vaan ole oikein pysynyt mukana kyydissä. Masennus on täällä taas. Vaikka käytin kaikkea sitä, mitä olen oppinut. Vaikka olen hyödyntänyt Nian oppeja. Vaikka olen koko ajan ollut tietoinen ja tehnyt hyvää tekeviä valintoja. Välillä tämä ajatus suututtaa, välillä tekee voimattomaksi. Mutta ennen kaikkea se ajatus kertoo minulle sen, että vielä on opittavaa. Ja tämä on sitä elämää.
– Riikka, vielä sinulla on paljon opittavaa.
Katso I am Maris – nuoren joogin muotokuva -traileri.
Katsoin juuri dokumentin I am Maris – nuoren joogin muotokuva (löytyy ainakin Netflixistä). Marisin tarina kosketti minua syvästi. Hän on löytänyt joogasta harjoituksen itselleen, ja sen opettamisesta tarkoituksen elämään. Sellaiseen elämään, jota sääteli ahdistus ja syömishäiriö. Pystyn samaistumaan Marisin tarinaan. Se muistuttaa minun ja Nian yhteistä taivalta.
Olen löytänyt Niasta tarkoitusta elämääni. Se on muokannut minun tapaani olla tässä maailmassa, vahvistanut sellaista mitä minussa on aina ollut ja rohkaissut minua olemaan oma itseni ja ottamaan tilaa. Muun muassa Nia-opettajuuden kautta saan toteuttaa omaa tarkoitustani. Dokumentti muistutti myös siitä, että mielisairaudesta ei ehkä koskaan parane ihan kokonaan, vaikka Ajatusmallit ovat olemassa jaajatusmalleja ja toimintatapoja voi työstää. Elämään voi löytää hyvää oloa, iloa, rakkautta. Voi olla lääkärin mielestä terve, ei masentunut. Mutta aina elämässä tulee myös eteen vaikeita asioita ja tilanteita. Pelkään sitä, että vajoan yhtä syvälle kuin viimeksi ja samalla tiedostan, että olen koko ajan askeleen – itse asiassa useamman askeleen – edellä. Olen etsinyt apua. Olen puhunut tästä, sanonut sen ääneen. En ole piilotellut. Silti pelkään.
Taito ja taide voida paremmin
Ja edelleen kuuntelen kehoa, mieltä ja sielua. Mitä ne kaipaavat, että voisin voida hiukan paremmin? Nia on ainakin opettanut minulle sen: aina voin tehdä jotain pientä, että voin hiukan paremmin. Ja sekin on taitoa ja taidetta – the Art of Feeling Better. Minulle se on viime aikoina tarkoittanut tanssia, joogaa (ihanassa Saga Yoga -studiossa nurkan takana), taiteen tekemistä ja paljon ulkona olemista – tai näiden yhdistämistä.
Minkä pienen (tai suuremman) valinnan sinä teet, että voisit tänään vähän paremmin?
Mistä sinä olet ammentanut suurimmat opit elämääsi?