Kaikki tunteet tervetulleita?

Nämä vaatteet herättivät kasaritanssijan minussa.

Eilen heräsin, laitoin legginsit, topin ja paidan päälleni ja yhtäkkiä alkoi Irene Cara soimaan päässä. Ja siitä asti se onkin soinut siellä. (Tällä hetkellä soi muuten korvissa repeatilla :D ). Liikuttaen kehoa ja mieltä — ja tunteita totta kai! What a feeling on jo vuosia kerta toisensa jälkeen laittanut minut liikkeelle. Siinä on toiveikkuutta tulevaan ja jotain tosi vapauttavaa. Nostalgiaakin.

Sopivasti täällä viikolla on myös Nia Brown Beltin teemana tunteet. (Miksi muuten What a feeling just putkahtaisi mieleeni?) Tunteiden kanssa oleminen, niiden sietäminen ja jopa arvostaminen ei ole minulle aina helppoa.

Työsarkaa on paljon:

• Miten tunnistaa ja tunnustaa kaikkien tunteiden olemassa olo?

• Miten olla kiitollinen kaikenlaisista tunteista?

• Entä miten olla ja elää niiden kanssa ilman, että ne valtaavat koko olemiseni?

Samalla tajuan, että laaja tunneskaala ja kuinka syvästi tunnen ja koen asioita on elämäni suola. Ne tekevät arjestani rikasta ja rakasta.

Nia-tunnillakin tunteet ovat läsnä. Sallittuja. Jopa tervetulleita. Olit sitten iloinen, innoissasi, kyllästynyt, stressaantunut, turhautunut tai jotain ihan muuta, voit aina tulla tunnille. Sitä olen itsekin osallistujana arvostanut Nia-matkallani. Olen saanut tanssia tunteitteni kanssa, liikuttaa niitä. Ja joskus itselle vaikea tunnemöykky on muovautunut monipuolisen liikkeen ja vaikkapa äänenkäytön avulla joksikin ihan muuksi tunnin aikana. Olen voinut astua pois tunnilta tasapainoisempana, hiukan kevyempänä.

Tätä minulle on Nia. Samalla kun hoidan kehoani ja saan kunnon treenin, pidän huolta itsestäni kokonaisvaltaisesti.

Miten sinulla liikkuminen ja tunteet toimivat yhteen?

Lopuksi, tässä sinullekin (mahdollisesti) korvamato. Ole hyvä, it’s on me ;)